Pennun ensimmäinen vuosi, terveyden näkökulmasta osa 1: Kasvattajalla ja kotiutuminen

1. Kasvattajalla

1.1 Terveen pennun tuntomerkit

On muutamia asioita, joita tarkkailemalla jokainen pennunostaja voi tehdä suuntaa antavia päätelmiä pennun terveydentilasta.

Terveen pennun merkkejäMerkkejä, joiden tulisi saada hälytyskellot soimaan. Varmista, että pentu on terve, sillä alla olevat merkit voivat johtaa ikäviin terveyshuoliin pennun kotiutuessa
SilmätKirkkaat, ei eriteittä.Siristely, valonarkuus, sameus, silmät ummessa, eritteet, rähmä, turvotus.
Kuono


Kostea, viileä.



Kuiva, rupinen kuono, erite/räkä/lima sieraimista.
HengitysTasainen, äänetön, helppo.Voimakkaalta kuulostava hengitys tai vaikealta näyttävä hengitys, rohiseva hengitys.
KorvatPuhtaat ja hajuttomat.Haisevat korvat, näkyvä erite korvissa, punoittavat korvat, kutisevat korvat joita pentu raapii tai ravistelee toistuvasti.
Turkki ja ihoSiisti ja puhdas, hyväkuntoisen näköinen turkki ja iho.Karvattomat ihoalueet, kutiseva iho, punoittava iho, eritteet ihossa tai turkissa, haiseva tai takkuinen turkki.
PeräaukkoSiisti
Näkyvät eritteet kuten ripuli takapuolessa,
toukat tai toukanmunat.
Hampaat ja purentaValkoiset, ehjät.
Leikkaava purenta.
Hengitys ei haise pahalle.
Katkennut hammas, lukuisia hammaspuutoksia.
Vinot, ientä näkyvästi painavat hampaat.
Pahanhajuinen hengitys.
KäyttäytyminenLeikkisä, aktiivinen, utelias, liikkuvainen,
ruokahalua on.
Omiin oloihin hakeutuva,
Paikallaan kokoajan kyhjöttävä, vetelä,
voimakkaasti pelokas
apaattinen, ruokahaluton.

1.2 Vastuullinen kasvattaja

Muita asioita, joihin vastuullinen kasvattaja on perehtynyt ja toteuttanut pentueensa kanssa taatakseen pennuille mahdollisimman hyvät eväät elämään uudessa kodissa. Esimerkkejä taulukossa:

Pentueen vanhempien terveysPentueen vanhemmat on asianmukaisesti terveystutkittu, tutkimuksista on olemassa kirjalliset dokumentit ja yhdistelmässä on noudatettu rotuyhdistyksen jalostussuosituksia. Jalostussuositukset vaihtelevat rodusta riippuen, mutta suositukset voivat sisältää esimerkiksi ehtoja lonkkien tai silmien terveydestä. Noudattamalla jalostussuosituksia ja välttämällä sairaiden yksilöiden käyttöä pentueiden vanhemmiksi pyritään luomaan mahdollisimman terveitä, pitkäikäisiä ja elinvoimaisia rodun edustajia.

Tärkeitä kysymyksiä, joihin kasvattajan tulisi osata pennunostajalle vastata ovat esimerkiksi:

  • Mitä tutkimuksia rodussa vaaditaan pentueen vanhemmilta?
  • Onko vanhemmat tutkittu näiltä osin? Jos ei, miksi ei?
  • Millaisia pentueen vanhemmat ovat olleet luonteeltaan? Oliko kummallakaan vanhemmista pentuaikana haasteita esimerkiksi koulutuksen kanssa? Jos vanhemmalla on esimerkiksi ollut suuria yksinolohaasteita aiemmin tai pentuaikanaan sillä oli tapana jyrsiä koko asunto palasiksi, on hyvä varautua siihen, että mahdollisesti jälkeläisestä voi ilmetä myös samoja piirteitä.
  • Vanhempien lähisukuKasvatustyöhönsä perusteellisesti perehtynyt kasvattaja osaa ja haluaa vastata pennunostajan kysymyksiin pentujen isovanhemmista ja lähisukulaisista. 

    Tärkeitä kysymyksiä, jotka auttavat pennunostajaa ymmärtämään, millainen pennusta on luultavimmin kasvamassa, ovat esimerkiksi:
  • Millainen isovanhempien terveys oli?
  • Kuinka pitkään isovanhemmat ja vanhempien sisarukset elivät?
  • Pentujen totutus erilaisiin arjen asioihinKysy, mihin kaikkeen pennut ovat kasvattajan luona tottuneet. Jos pennut ovat eläneet eristettynä yhdessä huoneessa, eivät ne varmasti ole tottuneet ihmisten ja muiden eläinten liikkeisiin, ääniin, hajuihin tai kosketukseen samalla tavalla kuin perheen keskellä arjessa mukana eläneet pennut. Asioita, joihin pentuja voidaan alkaa totuttaa jo kasvattajan luona, jotta uusi arki uudessa kodissa ei olisi niin stressaavaa, ovat esimerkiksi
  • Pölynimurin ääni
  • Tiskikoneen ja pesukoneen ääni
  • Ihmisen suorittama käsittely ja hoitotoimenpiteet kuten kynsienleikkaus
  • Pantaan/valjaisiin ja hihnaan tutustuminen
  • Kiinteään ruokaan tutustuminen
  • Sisäsiisteyden alkeet
  • Matkustaminen autossa (sillä useimmilla pennuilla autoilu alkaa jo pennun saapuessa uuteen kotiin)
  • Erilaiset pinnat ja elementit; puulattia, kivilattia, nurmikko, sora, vesi
  • Muiden eläinten kohtaaminen
  • Madotukset ja rokotukset
    Kysy, miten pennut on madotettu ja ovatko pennut saaneet varhaisrokotukset. Koiranpennuilla yleisin suolistomato on suolinkainen, joka voi pennussa eläessään viedä pennun erittäin heikkoon kuntoon. Kasvattajan tulisi madottaa pennut ensimmäisen kerran 2 viikon iässä ja sen jälkeen parin viikon välein 10-viikkoiseksi asti. Uuteen kotiin koitutumisen jälkeen on suositeltavaa tutkituttaa pennun ulostenäyte 16-viikon ikäisenä. Ulostenäytteen tutkiminen onnistuu useimmilla eläinlääkäriasemilla rokotuskäynnin yhteydessä.
    Pentujen tunnistusmerkintä ja rekisteröintiSuomessa koiranpennut tulee tunnistusmerkintä (mikrosiru ihon alla) ja rekisteröidä Koirarekisteriin.
    RavintoMitä pennut ja emä ovat syöneet tähän asti? Laadukas ja riittävä ravinto on avainasemassa tasaiselle kehitykselle.
    Rekisteritodistus, kauppakirja ja omistajatodistusPentua ostaessa pennunostajan tulisi saada itselleen koiran rekisteröintitodistus, kauppakirja koiran kaupasta ja dokumentti omistajuuden siirtymisestä kirjallisena ja allekirjoitettuna molempien osapuolien toimesta.
    Eläinvakuutus tai säästötiliKysy onko pentueelle otettu kasvattajan toimesta vakuutusta.
    Selvitä jo ennen pennun saapumista mahdollisuus hankkia koiranpennulle eläinvakuutus, sillä yllättävät eläinlääkärikulut voivat nousta korkeiksi, jopa tuhansiin euroihin.
    Mikäli et koe haluavasi hankkia eläinvakuutusta, tee etukäteen suunnitelma, millä tapaa varmistat sen, että sinulla on mahdollista maksaa eläimestä koituvat yllättävätkin suuret kulut.

    2. Kotiutuminen

    2.1 Tutustu pentuun rauhassa ensimmäiset päivät

    Tutustu jo heti alussa koiranpentuusi yksilönä, millainen persoona pentusi on. Seuraa sen touhuja, tarkkaile mistä se riemastuu, tarkkaile millä tavoin se elehtii ennen tarpeidentekoa, anna sen tutustua sinuun sen omassa tahdissa.

    Suurelle osalle pennuista kehuina ja mielihyvää tuottavina tekijöinä toimii omistajan tavallista hieman korkeampi ja pirteä, ystävällinen kehuääni. Osa pennuista kokee esimerkiksi leikkimisen, hellimisen tai ruoan mielekkäämpänä. Ota selvää kokeilemalla, millä tapaa juuri sinä pystyt sinun koiranpennullesi kommunikoimaan kehun kun se tekee jotain oikein.

    Kun olet päässyt hieman jyvälle, minkälainen persoona pentusi on ja mistä se pitää, arkiasioiden kouluttaminen voidaan aloittaa positiivisesti pentua oikeaan suuntaan kannustaen ja antaen sen oppia oivalluksien kautta.

    2.2 Sisäsiisteyden opettelu

    Sisäsiisteys ei ole sisäsyntyinen asia vaan sen opettaminen positiivisin ja kannustavin metodein kuuluu ihmisen vastuulle. Sisäsiisteys opitaan vain jos siihen tarjotaan sisäsiisteyttä tukeva elinympäristö. 8-12viikkoinen pentu ei varmasti ole täysin sisäsiisti, sillä pienellä pennulla luonnollisesti myös aineenvaihdunta on nopeampaa, rakko pienempi kuin aikuisella koiralla ja pidätyskyky lyhyempi.

    Sisäsiisteyden oppiminen on yksilöllistä. Kasvattajan tekemä pohjatyö voi merkittävästi nopeuttaa asian oppimista myös uudessa kotiympäristössä. Keskustele siis kasvattajan kanssa jo etukäteen, millä tapaa pentuja totutetaan sisäsiisteyden periaatteisiin kasvattajan luona. Sisäsiisteyden kulmakivinä toimii positiivinen koulutus eli ulos tarpeiden tekemisestä palkitaan pentu pennulle mielekkäällä tavalla.

    Sisäsiisteyden perustana on, että tarpeet tehdään pissa-alustan päälle tai ulos ja siitä seuraa jotakin pennulle mielekästä kuten kehumista. Pissa-alustoja on aluksi laajalla alueella asunnossa, jota onnistumisen mahdollisuus maksimoidaan. Pikkuhiljaa pennun oppiessa tähtäämään yhä tarkemmin alustalle, alustojen määrää vähennetään seuraavien viikkojen aikana hiljalleen siten, että lopulta pissa-alustoja on vain ulko-oven edessä.

    Matot pois

    Mattoja kannattaa kerätä pois lattioilta, sillä pentu herkästi pyrkii pissaamaan pehmeälle alustalle.

    Sisäsiisteyden oppiminen vahvistuu kun pentu saa onnistumisia. Tämä vaatii omistajalta tarkkaa silmää, sillä kulmakivenä on, että pentu kiikutetaan ulos ennakoivasti aina heti kun tarpeidentekohetki on kohta tuloillaan, oli sitten itsellä juuri paras elokuvahetki meneillään tai kahvikuppi nenän edessä.

    Hyvänä muistisääntönä toimii, että kiikutat pennun ripeän varmasti aina ulos tarpeille heti kun

    • Pentu on nukkunut ja juuri herännyt
    • Pentu on levännyt ja lähtee liikkumaan
    • Pentu on leikkinyt
    • Pentu on syönyt
    • Sillä näiden toimien jälkeen pennut yleensä tekevät tarpeensa.
    • Jos vahinko sattuu väärään paikkaan, älä rankaise tai nuhtele pentua, vaan ole itse skarpimpi ensi kerralla ajoissa.

    Sisäsiisteysongelmia?

    Tuntuuko sisäsiisteyden opettaminen toivottomalta? Pissaako pentu jatkuvasti vääriin paikkoihin tai ravaa jatkuvasti pissalla? Epävarmuuden ilmetessä ota yhteyttä eläinlääkäriin, sillä sisäsiisteyshaasteita kohdatessa on aina myös poissuljettava sairaudet, jotka voivat aiheuttaa ongelma virtsaamisessa. Hälytyskellot tulisi soida jos

    • Pentu pissaa jatkuvasti, yrittää pissata useita kertoja tunnissa
    • Pennun tiedetään jo osaavan sisäsiisteyden alkeet, mutta yhtäkkiä pissaaminen vääriin paikkoihin on alkanut
    • Pissaaminen näyttää vaikealta, pissaa tulee vain pieniä tippoja
    • Pissaaminen aiheuttaa kipua
    • Pissassa näkyy punaista väriä (verta)
    • Pissa on voimakkaan hajuista
    • Pennun muussa voinnissa tapahtuu muutoksia; pentu on esimerkiksi ruokahaluton tai nuutuneen oloinen

    Mikäli havaitset pennun käyttäytymisessä mitä tahansa ylläolevia asioita, ota yhteyttä eläinlääkäriin!

    2.3 Ruokinta ja ruokintavälit

    Luovutusikäinen (8-12 viikkoa) koiranpentu ruokitaan 3-4 kertaa päivässä, jatkaen näin noin 5-6 kuukauden ikään asti. Tämän jälkeen pennun energiatarve hieman tasaantuu voidaan siirtyä aikuisen koiran ruokailuväliin: 2 ruokailua vuorokaudessa.

    Mitä syötän pennulle?

    Suurin osa kasvattajista antaa tuttua penturuokaa mukaan uuteen kotiin, jota kannattaa jatkaa kasvattajan ohjeiden mukaisesti alkuun. Jos aiot vaihtaa ruokaa, tee se vähitellen useamman päivän aikana. Kodin vaihto on jo itsessään stressaavaa, emmehän halua lisätä pennun kehon stressiä vielä ravintomuutoksillakin.

    Ruoan vaihto tapahtuu sekoittamalla hiljalleen asteittain uusia nappuloita tutun ruoan sekaan, näin ruoansulatuskanava ehtii tottua muutokseen. Äkkinäiset ruokavalionmuutokset voivat aiheuttaa suolistovaivoja koiralle. Alla vertailuksi eri vaihtoehtoja:

    • Turvallisin tapa saada pennulle tarpeeksi energiaa kasvamiseen, proteiinia solukon ja kudosten rakennuspalikoiksi sekä oikeissa suhteissa kivennäisaineita ja vitamiineja on antaa laadukasta valmisruokaa, jonka koostumus on suunniteltu tieteellisesti koirien ravintoaineiden saantitarpeiden mukaisesti ja sisältää kaikki ravinteet, mitä pentu tarvitsee. Pakkauksessa lukee annosteluun ohjeet, joilla kannattaa aloittaa, mutta koska energiantarve muuttuu kasvun aikana, seuraa myös pennun ulkoista olemusta arvioidessasi ruoan riittävyyttä.
    • Raakaruokinnan käyttöä pennulle on puntaroitava tarkasti, sillä raa’assa ruoassa on olemassa aina loisriski. Raakaruokintaa suosiessa on suositeltavaa säännöllisesti myös tutkituttaa koiran uloste loisten varalta.
    • Kotona tehtyä ruokaa pääasiallisesti tarjotessa tulee varmistaa asiantuntijalta, että pentu saa varmasti ravintoaineita tasapainoisesti.

    2.4 Lepoa, lepoa

    Pentu tarvitse hirmuisesti lepoa ja unta kehittyäkseen tasapainoiseksi koiraksi, joten mahdollista turvalliset ja rauhalliset, häiriöttömät lepohetket tarjoamalla pennulle oma peti tai ”pesäluola” ja paikka, minne se saa vetäytyä aina halutessaan. Pennun levontarve on yksilöllistä, mutta se voi olla helposti jopa 20 tuntia vuorokaudessa, eli aktiivista hereilläoloaikaa tässä vaiheessa ikää on vain muutamia tunteja koko päivän aikana.

    Luonnollisia hetkiä kun pennut yleensä hakeutuvat nukkumaan, ovat syömisen, tarpeidenteon ja leikin jälkeen.

    Kun pentu nukkuu, sen on annettava nukkua häiriöttä. Etenkin juuri uuteen kotiin uuteen ympäristöön, uusien ihmisten, hajujen ja äänien maailmaan saapuneena pentu luonnollisesti väsyy kaikesta uudesta. Ethän siis järjestä ensimmäisten päivien ajaksi liikaa ohjelmaa uudelle tulokkaalle.

    2.5 Pentuturvallinen ympäristö

    Ennen pennun saapumista on aiheellista tehdä vielä huolellinen tupatarkastus omassa kodissa, jotta asunnossa pennun saatavilla ei ole mitään mikä ei pennun suuhun kuulu ja samalla minimoidaan pennun riski tehdä epätoivottuja asioita.

    Etenkin hampaiden vaihtumisen aikana pennuilla on luonnollinen tarve tutustua maailmaan kokeilemalla kaikkea hampaillaan. Näin ollen ne arvokkaimmat mokkasiinit on ehkäpä fiksua kerätä muutamaksi kuukaudeksi kenkäkaappiin turvaan.

    Niellessään koiralle sopimattoman vierasesineen, maistaessaan jotain myrkyllistä tai pureskellessa esimerkiksi sähköjohtoja pentu on äkkiä hengenvaarassa.
    Alta löydät esimerkkitarkistuslista ennen pennun saapumista kotiin:

    Korjaa pois ennen pennun saapumistaTarkistettu (X)
    Ei sähköjohtoja näkyvillä jyrsittäväksi.
    Ei lasten leluja tai muita pieniä asioita lattialla.
    Ei koiralle myrkyllisiä huonekasveja.
    Kengät kenkäkaappiin turvaan.
    Arvokkaat tavarat ja esineet pois pennun ulottuvilta.
    Matot pois lattioilta, jotta vahinko ei satu niiden päälle.
    Estä pennun kulku turvaporttien avuin vaarallisiin paikkoihin, esimerkiksi portaisiin.
    Aseta esille ennen pennun saapumistaTehty (X)
    Pissa-alustoja runsaasti, useisiin kohtiin ympäri asuntoa, jotta maksimoitaisiin pennulle mahdollisuus osua toivotulle alustalle tarpeilleen.
    Pissa-alustoina voi käyttää esimerkiksi lehtikierrätyksestä sanomalehtiä tai vaihtoehtoisesti tehokkaammin virtsan imeviä kroonikkovaippa-alustoja.
    Luvallisia järsittäviä. Hanki etukäteen jo pennulle sopivia puruluita. Puruluista ei saa irrota isoja tai teräviä palasia, eikä puruluun tulisi olla aitoa luuta sillä se aiheuttaa koiralle hampaan murtumariskin. Pennun maitohapaat ovat hyvin hauraat ja murtuvat helposti. Katkennut maitohammas on tarkistettava eläinlääkärillä sen poistotarpeen arvioimiseksi.  Nyrkkisääntönä toimii, että kun pystyt omalla kynnelläsi painamaan puruluun tai pururullan pintaan kynnen jäljen, se on tarpeeksi pehmeä myös hampaille.
    Ruoka- ja vesikupit. Mahdollisesti ruokailualusta kuppien alle, jotta lattialle ei loisku vettä tai kuolaa. Ruokailupaikka on hyvä sijoittaa rauhaisalle alueelle kodissa, jossa pentu saa syödä turvallisuuden tunteen vallitessa eikä sen tarvitse hotkia tai puolustaa ruokaansa sen menettämisen pelossa.
    Peti/lepopaikka/oma häkki/pesäluola, mihin pentu saa vetäytyä lepäämään aina halutessaan. Suunnittele paikka jo etukäteen. Paikan tulee olla rauhaisa.
    Huom! Pentua ei saa sulkea häkkiin, vaan pennulla tulee olla vapaa kulku häkistä pois. Myöhemmin voidaan tarvittaessa opettaa pentu oleilemaan häkissä myös hetkellisesti niin, että ovi suljetaan.
    Koiraportti tai tilava pentuaitaus voi toimia väliaikaisesti, lyhyille ajanjaksoille turvallisen tilan rajaamiseen pennulle.
    Miellyttävät, turvalliset ja kevyet pentupanta ja valjaat sekä hihna.
    On tärkeää, että ulkoiluvälineet ovat hyvin istuvat. Huonosti istuvat, vääränkokoiset tai väärin käytetyt ulkoiluvälineet voivat aiheuttaa koiralle kipua tai jopa tapaturman.
    Luvallisia retuutusleluja. Hanki koiralle luvallisia leluja, joita se saa retuuttaa ja heitellä huoletta. Leluista ei saa irrota osia ja lelun on oltava koiran kokoon nähden turvallinen.
    Oman alueesi päivystävän eläinlääkärin yhteystiedot.
    Koskaan ei voi tietää milloin sattuu ja tapahtuu. Näin ollen varmista, että sinulla on puhelimessasi tallennettuna akuuttiasioita varten päivystävän eläinlääkärisi yhteystiedot jo pennun ensimmäisestä kotiutumispäivästä lähtien.

    2.6 Koiranpennun madotus

    Jos pentue ja emä on madotettu asiamukaisesti kasvattajalla (katso ylempää kohta Madotukset ja rokotukset), voidaan noudattaa seuraavaa pentuajan matokontrolliohjelmaa. Madotustarve arvioidaan ulostenäytetutkimuksen perusteella. Näin vältytään koiran tarpeettomalta lääkitsemiseltä sekä ennaltaehkäistään mahdollisen lääkeresistenssin kehittymistö sisäloiskannoissa.

    Tehokkaasti pentuaikana toteutettu madotusohjelma ja matojen kontrollointi antaa koiralle hyvän vastustuskyvyn sisäloisia vastaan.

    Koiran ikäToimenpide
    2-10 viikkoaMadotus kasvattajalla 2 viikon välein
    12 viikkoaUlostenäytteen tutkiminen. Kerää noin 5g (peukalon kokoinen) määrä koiran ulostetta puhtaaseen purkkiin (esimerkiksi puhdas pakasterasia) ja kiikuta eläinlääkäriasemalle. Tulos loistilanteesta ja madotustarpeesta saapuu 1-2 viikon kuluttua.
    16 viikkoaUlostenäytteen tutkiminen kuten yllä.
    12 kuukautta (1v)Ulostenäytteen tutkiminen kuten yllä.
    Yli 1-vuotias koiraUlostenäyte suositeltava vuoden välein tai tarpeen mukaan loisia epäiltäessä.  Suuremmassa riskissä saada sisäloistartunta ovat koirat, jotka syövät raakoja riistan sisäelimiä tai loisia sisältäviä väli-isäntäeläimiä sekä koirat, jotka elävät yli 3 koiran talouksissa.

    Kirjoittaja:
    Nea Neva

    • Klinikkaeläinhoitajan työtehtävissä vuodesta 2012. Kokemusta niin päiväklinikoilla, leikkausosastoilla kuin myös akuutti-ja tehohoidossa.
    • Koirahieroja vuodesta 2017
    • Eläinlääketieteen opiskelun aloittanut v.2019
    • Fear free-sertifikaatti v.2022
    • Lukuisia eri luottamustehtäviä koiraharrastusten maailmassa vuodesta 2011. Mm.hallitustyö rotuyhdistyksissä, kehätoimitsijan työ sekä lukuisat eri koulutukset kuten jalostusneuvojakoulutus.
    • Kilpailu- ja koulutustaustaa lajeissa TOKO, Rally-toko, näyttelyt ja agility.

    Samankaltaiset artikkelit