Omistajan luo vai omiin puuhiin


Luoksetuloa harjoitellessa koiran ja omistajan välinen kontakti vahvistuu, ja tämä
puolestaan tukee kaikkea, mitä koiran kanssa tekee. Niin tavoitteellista harrastamista, kuin
arjen taitojen harjoittelua.

Luoksetuloa kouluttaessa on muistettava, että koira valitsee aina kaikissa tilanteissa
itselleen kannattavimman vaihtoehdon. Usein ihminen häviää erityisesti lajityypillisten
toimien edessä, jotka merkitsevät koiralle paljon. Koira jääkin haistelemaan, leikkimään
kavereiden kanssa, tai jahtaa pupua, eikä tule omistajansa luo.

Koiralle voidaan kuitenkin kouluttaa, että oma ihminen on aina ja joka tilanteessa parasta
maailmassa. Toistoja ja ennen kaikkea onnistumisia tarvitaan kuitenkin valtava määrä,
jotta koira oppii tämän. Yksi harjoitus päivässä ei riitä. Myös palkan on pakko olla
kohdallaan. Lisäksi on muistettava, että rotujen erilaiset ominaisuudet asettavat
reunaehtoja. Riistaviettisen koiran luoksetulo voi epäonnistua sen syöksyessä saaliin
perään, vaikka miten olisi harjoiteltu.

Pentuaikana treenataan

Pentu tulee luo usein kuin itsestään, mutta se ei toimi näin aikuisena, ellei sille opeta, että
ihmisellä on kaikki maailman ihanimmat ja upeimmat asiat hallussaan. Pennun kanssa
kuuluu harjoitella luoksetuloa ja lähellä pysymistä joka päivä ja useita kertoja päivän
aikana käyttäen ruhtinaallisia palkkoja. Jos pentuaikana ei harjoittele, on ymmärrettävä,
että koiran maailman laajentuessa kisaa isossa liigassa kaikkien ihanien koiraa
kiinnostavien asioiden kanssa, ja harjoittelu on siellä huomattavasti hankalampaa.
Pentuajan helpot luoksetulot kannattaa todellakin käyttää hyödyksi taidon kouluttamisessa,
muuten viimeistään murrosiässä huomaa, että koira ei enää osaa. Pentuaikana
rakennetaan taidolle vahva pohja.

Palkan käyttö

Omaa koiraa havainnoimalla saa selville mitä se arvostaa eniten. Näistä valitaan sellaisia
asioita palkaksi, jotka voittavat kaikki muut koiraa kiinnostavat asiat. Usein palkkana toimii
hyvin erilaiset syötävät, leikki, lelut ja kehut. Tärkeintä on, että palkka on niin vahva, että
se on kyseisessä tilanteessa koiran itsensä mielestä kaikkein arvokkainta.

Jackpot sopii luoksetuloon erinomaisesti. Jackpot annetaan super upeasta onnistumisesta,
ei ehkä päivittäin, mutta silloin kun on syytä. Jos normaalisti antaa luoksetulosta yhden
lihapullan, nyt saa kaivaa taskut tyhjiksi, toki huomioiden koiran koon. Erityisen tehokasta
tämä on, jos koira ikään kuin epähuomiossa onnistuu tulemaan vaikeasta tilanteesta
kutsuttaessa luo, ja saa näin tehokkaan muistutuksen siitä missä ne parhaat jutut
olivatkaan.

Luoksetuloa harjoitellessa ei saa säästellä palkkoja. Palkan avulla koira saadaan kuulolle,
onnistutaan ja opitaan oikeita asioita. Harjoittelun ja toistojen avulla saadaan sitten
taidosta vahva, ja tämän jälkeen luoksetulo alkaakin sujumaan.

Palkkaa kannattaa antaa luoksetulosta koiralle aina. Jos havaitsee luoksetulossa hitautta
tai muuta ongelmaa, on syytä pohtia ensimmäisenä miten on toiminut palkan kanssa ja
onko se tarpeeksi vahva.

Palkkaa koiran tullessa itse luo

Koiran oikeaa käytöstä kannattaa vahvistaa aina kun mahdollista. Hyvä nyrkkisääntö on
palkata koiraa aina kun se tulee oma-aloitteisesti luo. Seuraava harjoitus sopii myös
aikuisen koiran alkeisharjoitukseksi. Harjoitusta tehdessä on tärkeää, ettei itse houkuttele
tai kutsu koiraa. Liinassa saa turvallisesti toistoja monenlaisissa tilanteissa ja
ympäristöissä ilman riskiä karkaamisesta. Harjoitusta voi toki tehdä vapaanakin.

Harjoituksessa valitaan aluksi rauhallinen ympäristö, jossa liikutaan ja odotetaan, että
koira tulee luo. Tästä palkataan ja taas liikutaan ja odotellaan, että koira tulee uudelleen
luo. Jos palkka on riittävän tehokas, koira kyllä hoksaa nopeasti mitä sen kannattaa tehdä.
Se saattaa alkaa myös seurata mikä ei haittaa, ja tästäkin voi palkata. Harjoitusta voi
vaikeuttaa lisäämällä häiriöitä tai siirtymällä haastavampaa ympäristöön.

Yhden suunnan hippaleikki

Usein hippa on koiralle mieleinen leikki. Jos mahdollista, koira voi olla vapaana, tai
tarvittaessa liinassa. Aluksi koiraa kutsutaan, annetaan palkka, pyrähdetään pari metriä,
kutsutaan ja palkataan ja leikki lähtee käyntiin. Hippa toimii siis vain yhteen suuntaan.
Ihminen ei jahtaa koiraa. Kannattaa olla yllätyksellinen ja vaihdella suuntaa. Koiraa tulee
tarkkailla, jotta ei kompastu siihen tai mahdolliseen liinaan.

Jos koira villiintyy liikaa, voidaan välillä palkata useammalla namilla maahan, jolloin koira
rauhoittuu etsiessään nameja. Koiran koko, ikä ja jaksaminen on huomioitava. Pieni pentu
ei voi juosta tuntitolkulla tai pitkiä matkoja kerrallaan.

Kannattaa muistaa, että samaa hippaleikkiä voi leikkiä myös kävellen tai rauhallisemmalla
tahdilla. Harjoituksen ajatus on opettaa koiralle, että se seuraa sinua ja se on hauskaa.
Näin saadaan aikaan koiria, jotka metsälenkeillä vaihtavat suuntaa omistajan liikkeiden
mukaan ilman vihjesanoja.

Vaikeuttamisen vaativa taito

Usein koira osaa tulla luo hyvin tietyissä tilanteissa ja paikoissa, hiljaisessa metsässä ja
kotipihalla. Kun ollaankin jossain muualla tai tilanteeseen tulee häiriöitä, ongelmat alkavat.
Kaikkia taitoja tulee harjoitella vaikeuttaen tehtävää pikkuhiljaa. Tämä tarkoittaa sitä, että
jos koira osaa tulla luo omalla pihalla, voidaan harjoitella seuraavaksi luoksetuloa omalla
pihalla lasten kävellessä ympärillä. Tilanne on jo paljon vaikeampi.

Jos tämä ei onnistu, lapset voivat olla paikallaan ja luoksetulon onnistuessa kokeillaan
seuraavalla toistolla liikkua hieman, tämän onnistuessa taas vaikeutetaan. Jos koira ei
onnistu, helpotetaan. Vaikeuttaminen on sahaavaa liikettä jolla haetaan oikeaa tasoa ja
hivutetaan osaamista koko ajan pidemmälle. Vaikeuttaminen kannattaa tehdä todella
pienin askelin. Yksinkertainen muistisääntö on, että jos koira ei onnistu, niin tilanne oli sille
liian vaikea ja pitää helpottaa. Jos koira epäonnistuu, se ei opi ainakaan sitä mitä piti.
Kouluttaessa koiran pitäisi onnistua lähes koko ajan.

Koiran voi sanoa osaavan taidon vasta kun se on tehnyt 20 sujuvaa toistoa, 20 eri
ympäristössä, 20 eri häiriön alla. Tämä tekee 8000 onnistunutta luoksetuloa mitä
erilaisimmissa paikoissa ja tilanteissa. Vasta sitten koira osaa tulla luo.

Vihjeet ja niiden käyttöehdot

Vihjesana eli esimerkiksi ”tänne” tai pillin vislaus liitetään toimintoon vasta, kun toimintoa
on jo saatu aikaan ja koira tarjoaa sitä. Ensin toiminnon aikana, sitten kun toiminto on juuri
alkanut ja loppuvaiheessa ennen toimintoa.

Eli kun koira juoksee kohti, huudetaan ”tänne”. Kun tätä on runsaasti toistettu, huudetaan
”tänne” juuri silloin kun koira on kääntynyt juoksemaan omistajaa kohti. Kolmannessa
vaiheessa pitäisikin sitten ”tänne” vihjeen saada aikaan luoksetulo. Varsinkin
alkuvaiheessa on huolehdittava, että koira on todellakin juoksemassa luo eikä kirmaa ohi
tai pysähdy matkalla. Pahimmillaan koulutusvaiheessa huudetaan vihjesanaa koiran
juostessa karkuun jolloin ”tänne” tarkoittaakin jotain ihan muuta. Koiran karatessa pitää
sen huomio kiinnittää jollain muulla keinolla.

Luoksetulokäskyä esim. ”tänne” käytetään varsinkin koulutusvaiheessa vain silloin, kun on
varmaa, että koira voi onnistua. Tulee siis aina arvioida onko onnistumiseen edellytyksiä.
On tärkeää muistaa myös, että vihje, joka ei aikaansaa luoksetuloa, menettää hetkessä
merkityksensä. Vihjesanaa ei myöskään kannata toistaa. Yksi ”tänne” on aina yksi
luoksetulo. Lisäksi on tärkeää palkata koira heti kun se on tullut luo. Jos sitä pyydetään
vielä istumaan tai aika venyy muuten liian pitkäksi, niin pentu ei enää yhdistä palkkaa
luoksetuloon.

Jos koira väistää tai peruuttaa

Samalla kun toisella kädellä antaa palkkanamin kannattaa aina koskettaa koiraa pantaan
tai valjaisiin. Näin koira oppii, että lähestyvä käsi ei merkitse aina vapauden menetystä.
Koira ei ala pelkäämään kiinniottoa ja väistämään kättä. Tätä voi tehdä jokaisen
palkkanamin kanssa, silloinkin kun treenataan muita asioita.

Varsinkin pienikokoiset koirat ja pennut jäävät helposti etäälle istumaan tullessaan luo.
Tämä johtuu siitä, että kohti kävelevä ja kumartuva ihminen tosiasiassa viestii eleillään
koiralle haluavansa tilaa. Tähän voi auttaa se, että menee itse alkuvaiheessa aina ensin
kyykkyyn.

Jos koira hyörii ja pyörii villinä, eikä anna kiinni, voi kokeilla heittää nameja maahan.
Äkillistä kauhaisuliikettä koiraa kohti kiinniotto aikeissa kannattaa välttää. Se voi olla koiran
mielestä oikein kiva leikki tai se ehkä jopa pelästyy sitä. Nameja heitellessä voi kävellä
hiljalleen samalla eteenpäin, vaikka kohti turvallisempaa paikkaa tai kotiovea. Namien
viskelyyn kannattaa käyttää reilusti aikaa, jotta koira varmasti unohtaa leikin. Missään
tapauksessa koiraa ei kannata jahdata.

Vauhtia luoksetuloon -harjoitus

Harjoituksen tarkoitus on antaa luoksetuloon vauhtia ja yhdistää luoksetulokäskyyn
tunnetila. Voimakas riemu, ilo ja halu päästä omistajan luo. Tunnetila voimistaa oppimista
joten harjoitus on hyvin tehokas ja lisäksi helppo, joskin se vaatii ihmiseltä vähän
heittäytymistä.

Avustaja pitää koiran valjaista tai pannasta kiinni. Ote on oltava turvallinen. Koiran
jalkojen tulee koskea koko ajan maahan. Jos harjoitus tehdään liinalla/hihnalla, on
pidettävä tarkkaan huoli, ettei liina kiristy ja kiskaise koiraa tulosuuntaan, jää jalkoihin tai
takerru johonkin.

Omistaja menee muutaman metrin päähän ja innostaa koiraa äänellä, kehonkielellä ja
vaikka sen lempilelulla. Tarkoitus on nostaa koiran kierroksia ja ladata siihen halua tulla
luo. Avustaja päästää irti kun koira innostuu, ehkä villiintyy ja ei oikein pysy enää
nahoissaan, jolloin koira juoksee omistajaa kohti. Samalla hetkellä omistaja sanoo
selkeästi luoksetulovihjeen esimerkiksi ”tänne”! Kun koira saavuttaa omistajan kehutaan
sitä runsaasti ja palkitaan herkuilla ja/tai leikillä.

Kun harjoitus alkaa sujumaan voi matkan varrelle sijoittaa houkutuksia, kuten leluja, muita
ihmisiä tai herkkuja ja matkaakin voi pidentää, muistaen kuitenkin, että vain onnistumisista
koira oppii oikean asian.

Teksti: Piia Collan, eläintenkouluttaja