Ystävyys voi syntyä koiraa hankkiessa ja myydessä

Joskus pentua hankkiessa ja myydessä saa kaupan päälle uuden ystävän. Parhaimmillaan koiran kauppa on ihmisten ystävystymistä. Ei ystävyyteen jokaisen kanssa ole pakko pyrkiä, eikä se ole onnistuneen pennun hankinnan, koiranpidon tai kasvatustyön ehdoton edellytys, mutta elollista luontokappaletta liikuttaessa ei ole yhtään haitaksi muistaa, että ystävystyminen on hyvä asia. Ystävystyminen ja mutkattomat välit ennaltaehkäisevät monia haasteita ja tuovat mukanaan kaikille osapuolille myös uusia mahdollisuuksia. Minäkin sain aikoinaan koiraa hankkiessa yhden parhaimmista ystävistäni ja lisäksi loistavan ammatillisen tuen ja sparraajan sekä yhteistyökumppanin. Oli hyvä, että olin hieman ronkeli ja etsin jonkin aikaa kasvattajaa, jonka kanssa juttu luisti ja kemiat pelasivat.

Itsensä ja toisen kuunteleminen on rehellisyyttä

Usein sekä pennunostaja että kasvattaja kaipaavat eniten rehellisyyttä toisiltaan. Tämä edellyttää luottamusta, joka taas ei ole mitenkään mahdollista ilman jonkinlaista kemioiden kohtaamista. Onkin erittäin hyvä, että sekä koiran ostaja että myyjä kuuntelevat tuntemuksiaan. Jos toinen heti alkumetreistä vaikuttaa ihmiseltä, jolta ei halua kysyä neuvoa tai tehdä yhteistyötä, ei hän varmasti ole sitä silloinkaan, kun haasteita tulee vastaan.

Ystävyys vaatii molemminpuolista tahtoa ottaa asioista selvää, uteliaisuutta tutustua toisen elämään ja persoonaan. Monikaan pennunomistaja ei tiedä kasvattajan työstä juuri mitään ja ennakkoluulojakin voi olla. Usein kasvattaja puolestaan unohtaa miten paljon tsemppausta ja ymmärrystä pennunostaja ja erityisesti ensikertalainen tarvitsee selvitäkseen vaatimusten suossa.

Parhaimmillaan tämä ja mahdolliset muut kuilut kurotaan umpeen helposti ihan vaan juttelemalla. Vuorovaikutus ja kohtaaminen lisää kaikkien osapuolten tietotaitoa, näkemystä ja sitä kuuluisaa sydämen sivistystä. Tärkeistä asioista ei voi keskustella rehellisesti, avoimesti ja joskus mustan huumorin höystämänä kenenkään muun kuin ystävän kanssa, eikä maailmassa ole koiraihmiselle kovin moni asia niin tärkeä ja rakas kuin koira.

Sijoituskoira on kaikille erityisen arvokas

Koiran sijoittaminen tarkoittaa koiran kauppaa, jossa omistajuus siirtyy kasvattajalta ostajalle vasta koiran jalostuskäytön jälkeen tai sovittujen ehtojen mukaisesti. Sijoitussopimus tehdään aina kirjallisena, mutta paperista sopimusta tärkeämpää on sijoitusperheen aito halu olla mukana ja auttaa kasvatustyössä sekä kasvattajan puolelta ymmärrys siitä mitä sijoituskoira perheelleen merkitsee. Kasvattajalle itselleen sijoituskoira on tärkeä tulevaisuuden toivo, ja jalostuskäytön osalta sille voi olla suuretkin haaveet. Ilman sijoituskoiria kasvatustyö on myös usein lähes mahdotonta.

Usein hyvä suhde kasvattajaan voi muodostua jopa sellaiseksi, että ihminen hankkii kaikki koiransa samalta kasvattajalta. Syntyy jatkuvuutta, ja kasvattajalle onkin lottovoitto, kun ympärillä on sitten ihmisiä, joille voi luottavaisin mielin sijoittaa arvokkaan jalostusyksilön ja ehkä olla mukana koiran arjessa runsaamminkin. Tällainen jatkuvuus antaa aitiopaikan molemmille osapuolille toistensa maailmaan.

Sijoituskoiran hankkiminen edellyttää kaikilta osallisilta yhteistyökykyä, luottamusta ja ylipäänsä halua ja kiinnostusta asiaan. Hankkimalla sijoituskoiran on rodun kasvatustyössä tärkeällä, jopa korvaamattomalla tavalla mukana mahdollistaen rodun kehittymisen ja hyvien koirien jalostuskäyttöä.

Kasvattajalla on hyvin harvoin mahdollisuutta pitää kaikkia jalostuskoiria kotonaan. Sijoituskodilla on myös kullanarvoinen tilaisuus tutustua kasvatustyöhön ja sen vaatimuksiin sijoituskoiransa kautta ja sillä asenteella onkin hyvä lähteä mukaan. Sijoitusperheellä on suuri vastuu kasvattaa koirasta sen paras mahdollinen versio. Kasvattajan vastuulla on taas antaa kaikki tukensa ja apunsa sijoituskoiran perheelle, mutta myös riittävästi tilaa heidän oman näköiseensä koiranpitoon.

Yhteistyö sujuu, kun sen haluaa sujuvan

Kasvattaja ja sijoituskoiraperhe ovat usein paljon tekemisissä keskenään ja seuraavat yhdessä koiran kehitystä. On hyvä, jos koiran kasvattamiseen ja koulutukseen liittyvissä asioissa vallitsee heti alkuun samansuuntaisuutta ja pystytään keskustelemaan sopimuksen teon yhteydessä monenlaisista ”mitä jos” tilanteista.

Kasvattajaa yleensä kiinnostaa mitä sijoituskoiran kanssa tehdään, ja sujuvassa yhteistyössä sijoitusperheellä onkin kasvattajan koko ammattitaito ja tuki käytettävissään. Sijoitusperhe pitää puolestaan kasvattajan ajan tasalla koiran tekemisistä ja touhuista. Usein tavataan vapaa-ajalla ja harrastuksissa tai esimerkiksi yhteisillä näyttelymatkoilla. Parhaimmillaan sijoitusyhteistyöllä saadaan elinikäisiä ystäviä.

Kun kummatkin osapuolet ovat valmiita joustamaan, tekemään kompromisseja ja
toimimaan koiran ja koko rodun parhaaksi, ei ongelmia yleensä tule. Myös sosiaaliset taidot ja yhteistyökyky ovat taitoja, joita tarvitaan onnistuneeseen yhteistyöhön. Paras tae turvaamaan sopua on tarkka kirjallinen sopimus, jonka myös ystävykset aina tekevät sijoituskoirasta. Kaikkein tärkein asia hyvän yhteistyön ja koiran parhaan toteutumiseksi on kuitenkin luottamus, yhteistyökyky- ja halu.

Riita on kaikkien häviö

Yleisiä syitä riitojen taustalla on vakuusmaksu ja sen palauttaminen. Usein riidellään siitä kumman maksettavaksi mahdolliset hoitokustannukset ja terveystarkastukset sijoitusaikana kuuluvat. Riitojen taustalla on usein myös koiran saama huono, tai puutteellinen hoito ja kasvatus sijoituskodissa. Myös tiedonsaantiongelmat, eli sijoituskotien ”katoaminen” ,ovat monien kasvattajien harmi. Juoksuista, joista tulisi ilmoittaa ei ilmoiteta, eikä muitakaan kuulumisia saada. Riita on usein, tai siitä ainakin pian tulee, henkilökohtainen sen koskiessa molemmille osapuolille tärkeää ja rakasta asiaa; Toiselle rakasta kasvatustyötä ja toiselle perheenjäsentään. Pahimmat riidat ja erimielisyydet ovat hyvin surullisia tarinoita. Jotkin, onneksi harvat, on ratkaistu jopa oikeussalissa.

Kun ja jos tulee haasteita

Joskus kaikki ei menekään hyvin. Perheet voivat kohdata monenlaisia vastoinkäymisiä aina perhetilanteiden muutoksista koiran vaikeaan ongelmakäyttäytymiseen tai vaikka koiran vakavaan sairastumiseen. Kasvattajan rooli on olla tällöin käytettävissä ja tukena.

Hienotunteisuutta ja ymmärrystä tarvitaan aina, jotta päästään kaikille hyvään lopputulokseen ja vältytään lisämurheilta. Kasvattajallekin voi tapahtua kaikenlaisia tragedioita. Ihmiset myös muuttuvat ja kasvavat, eivätkä aina samaan suuntaan. Jos pentuvuonna ajatus koiran mammalomasta kasvattajan luona ei tuntunut pahalta, se saattaa yhtäkkiä koiran ollessa tiine tuntua ylipääsemättömältä. Siksikin sijoituskoiran perheen ja kasvattajan välinen jatkuva yhteistyö ja yhteydenpito on tärkeää. Jos koko asia unohtuu, ajatus koiran antamisesta viikoiksi pois nyt tuntemattomalta tuntuvan kasvattajan luo on kestämätön.

Tuomitseminen tai syyttely ei tietenkään auta ketään ja juuri tätä kaikki aina yleensä pelkäävät eniten. Ymmärryksellä ja ystävyydellä syntyvät sijoituskoirienkin hyvät kodit.

Teksti: Piia Collan, eläintenkouluttaja, Koirapalvelu Collan