Retkeilyautossa viiden koiran kanssa

Sisältöä käyttäjiltämme, eli Elämää koiran kanssa!

Asun vakituisesti retkeilyautossa viiden koiran kanssa – kesät Suomessa ja talvet Etelä-Euroopassa. Miten ihmeessä me tähän elämäntyyliin päädyimme?

Kaikki alkoi Hollannista

Olen aina tykännyt matkustamisesta, ja Hollannissa asuessani autolla oli helppo lähteä melkeinpä mihin vain Eurooppaan. Autolla sain myös kolme espanjanvinttikoiraani mukaan matkaan, joten aloimme tekemään enemmän ja enemmän road trippejä. Hiljalleen kokemuksen karttuessa nämä matkat alkoivat pidentyä ja autokin tuli vaihdettua farmarista vähän isompaan perheautoon. Matkustaessamme Hollannin ulkopuolelle ikävä luontoon kasvoi kasvamistaan, ja niin syntyi päätös muuttaa takaisin Suomeen. Hankin pakettiauton, jolla muutto sujuisi helposti ja jolla pääsisimme jatkossa matkustelemaan mukavammin.

Kahden Suomessa vietetyn talven jälkeen teki mieli lähteä lämpimään, joten pistin tavarat tilapäiseen varastoon ja annoin vuokra-asunnon pois. Rakensin pakuun sängyn, pistin koirille häkit turvallista matkantekoa varten ja järjestin niiden ruoille ja vaatteille tilat. Pakkasin koirat autoon lopputalvesta, jolloin lähdettiin pariksi kuukaudeksi Espanjaan ja Portugaliin. Olen töissä IT-alalla, joten työt onnistuvat hyvin etänä. Tarkoitus oli hankkia kesän aikana uusi asunto, mutta kesä meni menojaan ja autoelämä koirien kanssa tuntui edelleen paljon paremmalta vaihtoehdolta.

Kiertelimme kesän ympäri Suomea tutustuen kansallispuistoihin, erikoisiin nähtävyyksiin ja tietysti koirapuistoihin! Syksyn tullen tein päätöksen, että mennään vielä seuraavaksikin talveksi etelään. Tuon talven aikana Espanjasta lähti mukaan ibizanpodenco Maybe, ja Ford Transit alkoi käydä ahtaaksi. Asunto ei kuitenkaan edelleenkään houkuttanut, joten tein etänä kaupat uudesta matkailuautosta, jonka valitsin koirien tarpeet huomioiden.

Uusi auto: alasänky koirille ja yläsänky minulle

Uudeksi autoksi valikoitui siis Pössl Roadcar 601, joka on juuri ja juuri alle 6 metriä pitkä. Se on siten helppo parkkeerata melkeinpä mihin vain ja myös halvempi lautoilla ylittäessä. Tässä on takana kaksi parisänkyä päällekkäin – alasänky koirille ja yläsänky minulle. Suomeen saavuttuamme vein auton ensitöikseni tuunattavaksi yritykselle, joka teki mittatilauksena tukevat portit koirien sängyn molemmille puolille. Nyt koirien on turvallista matkustaa sängyssä, ja voin avata ovia ilman, että koirani – metsästyskoiria – pääsevät suoraan ulos. 

Luotettava jääkaappi oli myös ihan ehdoton, koska yhdellä koiristani on lääkitys, joka täytyy säilyttää kylmässä. Jääkaappi toimii sähköllä, ja akkuja lataa katolla komeileva aurinkopaneeli. Oletin, että joutuisimme välillä hakeutumaan pistokkeen ääreen sähköä varten, mutta se ei ole vuoden aikana ollut kertaakaan tarpeen. On toki kokeiltu sitäkin systeemiä, mutta Suomen kesässä – samoin kuin Etelä-Euroopan talvessa – aurinkoenergia riittää mainiosti! Auton kiinteän aurinkopaneelin lisäksi minulla on ylimääräinen, isompi akkupankki työläppäriä varten ja siihen oma aurinkopaneeli. Puhelin ja muut pikkulaitteet latautuvat auton USB-pistokkeilla.

Olemme nyt puolitoista vuotta asuneet tässä nykyisessä autossa viiden koirani kanssa. Pienin koirista on tietysti hemmoteltu pikkukoira, joten sillä on oma istuin etupenkillä turvavöineen. Muut koirat matkustavat takana. 

Eläinlääkäripalvelujen hintatasossa on tuntuva ero

Koirani saavat perusrokotusten (rabies ja nelosrokote) lisäksi vuosittain leptospiroosi- ja leishmaniarokotukset sekä ulkoloishäädöt vuoden ympäri. Loishäädöt etelässä täytyy olla myös lentäviä vastaan, eli pelkkä punkkitabletti ei esimerkiksi riitä. Kaikista varotoimenpiteistä huolimatta riski saada joku loisvälitteinen tauti on olemassa, joten otatan niistä myös vuosittain ns. välimerentautipaketin, jossa testataan leishmania, ricketsia, anaplasma, ehrlichia ja babesia. 

Maybella oli punkkivälitteinen anaplasma viime talvena, johon saatiin kuukauden antibioottikuuri. Yritän hoitaa kaikki vuosittaiset eläinlääkäritarkastukset ja muut kiireettömät hoitotoimenpiteet aina etelässä, sillä viiden koiran kanssa on hintatasossa tuntuva ero.

Jos asumiskustannuksia laskee, niin elämä velattomassa autossa on ehdottomasti halvempaa kuin asunnossa, mutta heti jos yhtälöön lisätään autorahoitus, tai jos viettää paljon aikaa leirintäalueilla, nousevat kulut nopeasti samoihin lukemiin. Itse yövyn mieluummin puskaparkeissa, joten siitä ei tule lisäkuluja, mutta minulla on autolainaa senkin edestä. Muita yleisiä kuluja autossa asuessa tulee pyykinpesusta (itsepalvelupesulat), jätevesien tyhjennyksestä ja puhtaan veden täytöstä sekä ylimääräisistä matkavakuutuksista pitkien ulkomailla oleskelujen takia.

Elämä autossa on ahdasta, mutta vapaata

Käytännön elämä autossa viiden koiran kanssa on toki ahdasta. Koirat monesti valtaavat myös etupenkit, ja koirien vaatteita on täynnä isoimmat vaatekaapit. Siksi vietämmekin mielellämme paljon aikaa ulkosalla. Työpäivän koirat ovat tottuneet lähinnä torkkumaan sängyssä. 

Imuri on koirien kanssa pakko olla, ja sellaisesta pienestä, mutta tehokkaasta kapistuksesta kannattaa vähän maksaakin, sillä ihan rikkaimurilla ei selviä. Koirien suihkutus onnistuu tarvittaessa pihalla, sillä vessan ikkunasta saa vedettyä suihkun letkun pihalle. Koirien leikkauksiakin on pari tähän meidän muutaman vuoden autossa elelyyn mahtunut, ja silloin on jouduttu sisustamaan uudelleen poistamalla pöytä, että potilaalle mahtuu eteen oma peti, jossa mahtuu hyvin pyörimään kaulurinkin kanssa.

Koen retkeilyautossa elämisen hyvinkin vapaaksi. Voimme aina mennä sinne minne juuri sillä hetkellä huvittaa, ja koirien kanssa olemme päässet tutustumaan todella hienoihin paikkoihin ympäri Eurooppaa. Voimme mennä metsään ja käydä pidemmilläkin vaelluksilla – tai jos on vaikka itse sairaana, voidaan ajaa koirapuistoon! 

Vapaudella on myös varjopuolensa

Vapaudella on kuitenkin varjopuolensa; olemme harvoin pidempään samassa paikassa, joten harrastaminen ryhmässä on mahdotonta. Tästä syystä vapaaehtoishommista koirien kanssa onkin tullut uusi harrastukseni. Espanjassa käyn paljon koiratarhoilla tutustumassa koiriin ja kuvaamassa niitä suomalaiselle yhdistykselle, jotta koirille olisi helpompi löytää uusia koteja. Suomessa toimin mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi kotihoitajana koirille, joiden etu on päästä tarhalta pian pois, mutta joilla omaa kotia ei vielä ole. 

Matkustaessa on karttunut sekä karavaanari- että koiraihmisverkosto ympäri Eurooppaa; tuttuja löytyykin yhtäkkiä monesta kolkasta eikä vieraassa maassakaan reissatessa tunnu yksinäiseltä!

Krista J.

PS. Voit seurata meitä Instagramissa!