Karavaanimatka Eurooppaan koirien kanssa jatkuu!

Breedo®:n käyttäjän, Marjut Paavolan, toukokuulle ajoittuneen reissun matkakertomuksen toisessa osassa suunnataan takaisin kotiin Tatravuorilta!

Mukavaa kesää kaikille kesän, koirien ja matkailun ystäville,

Breedon väki

Camping Jonidlo, Wisla, Puola

Ihan vielä ei vuoria kokonaan hylätty, sillä paluumatkan ensimmäiseksi pysähdyspaikaksi valittiin vuoristosta pariksi yöksi Wisla-niminen paikka. Olikin todella kiva – metsäpolkuja ja kävelyteitä heti leirintäalueen vieressä. Leirintäalueen takana on aidassa portti, josta pääsee suoraan kävelyteille ja metsäpoluille. Olikin jo riittämiin teiden vieriä tallusteltu tällä reissulla.

Ei muita koiria, ei ihmisiä, ei polkupyöriä eikä autoja!

Patikoitiin metsäpolkuja ylös pienelle näköalapaikalle.

Joki oli kyllä ihan paras meidän tytön mielestä.

Käytiin me kaupungissa vähän turisteeraamassakin. 

Ja lotrattiin lisää joessa.

Brzozowe Rancho Camping, Lublinow, Puola

Seuraavasta siirtymästä tulikin turhan pitkä; kahteen kohteseen yritettiin ensin päästä yöpymään, mutta kun ketään ei tullut paikalle tai vastannut puhelimeen, etsimme seuraavaa pysähdyspaikkaa matkan varrelta ja lopulta päädyimme Brzozowe Ranchon leirintäalueelle. 

Onni oli tämäkin, sillä oli meille täydellinen paikka metsän keskellä luonnon rauhassa. Patikkapolkuja ei oikein ollut, harmi kyllä, mutta kylätie oli hyvin hiljainen ja metsää ja peltoa sen varrella. Eikä irtokoiria näkynyt lainkaan!

Ajomatkasta palautumiseksi suoritettiin pidempi iltakävely; tallusteltiin läheiseen kylään pankkiautomaatille ja pikku kauppaan ostamaan vähän iltapalaa.

Tyypit pankkiautomaatilla.

Leiriin auringonlaskun aikaan.

Turistikuva maaseudun ilmoitustaulusta.

Dolina Bierzby, Wrocen, Puola

Tilanne Puolan itärajalla rauohoittui sen verran, että päätimme Bierbzan kansallispuiston kupeeseen pysähtyä pariksi päiväksi ennen siirtymistä Liettuaan. Ihanaa oli jälleen luonnon rauha ja upeat maisemat. Vähemmän ihanaa olivat maaseudun irtokoirat. Siellä minä juoksin pitkin kylänraittia punainen mekko päällä komentelemassa iltalenkillä irtokoirat omiin pihoihinsa, ja ilmeisesti olin tehokas, koska seuraavana iltana eivät enää yrittäneet lenkille mukaan.

Iltalenkillä maaseudun rauhassa sen jälkeen, kun irtokoirat oli komennettu koteihinsa.

Toisen päivän iltana tuli matkapuhelimeenkin myrskyvaroitus, ja uhkaavat pilvet alkoivat vallata taivaan. Odottelimme rauhassa, että karvaiset ilmapuntarimme alkavat liikehtiä. Niin kauan kuin nillä on pihalla lepomoodi, ei kiirettä ole. 

Vähän kuvan oton jälkeen vilahtivat sisätiloihin, joten rullasimme markiisin ylös ja laitoimme leirin kuntoon. Meidän sijainnissa rajuilma ei onneksi edes puhjennut, mutta etelämpänä Puolaa olivat kadut tulvineet ja myrskysi rajusti.

Tänne tullaan kyllä toistekin.

Marijampole camping, Marijampole, Liettua

Sitten olikin aika sanoa “hei hei Puola”. Saatiin vinkki Marijampolen leirintäalueesta ja päätettiin käydä katsomassa. Vinkki oli varsin hyvä. Joessa oli siitepölyä, mutta ei levää. Täällä avattiin myös suppailukausi!

Lähellä oli myös pieni nähtävyyspaikka ja metsäpolkuja.

Välillä piti käydä viilentävällä pulahduksella – sen verran oli jo käännytty kohti kesää ja hellelukemia.

Rundales atputas centrs, Daudzeva, Latvia

Liettuasta oli tarkoitus ajaa suoraan Latvian Tujaan, mutta reissuväsymys alkoi jo painaa itse kullakin, joten päätettiin katsoa paikka yhden yön välipysähdykselle.

Jälleen joen rannalle maaseudulle. Nähtävää olisi ollut kävelymatkan etäisyyksillä paljonkin, mutta mieli haikaili Baltian loputtomille hiekkarannoille, joten nähtävyydet saivat nyt jäädä kertaan mahdolliseen seuraavaan. Vähän alkoi ukkospilveä täälläkin nousemaan iltaa kohti.

Joen vartta pääsi pitkät hyppelyt, ja reittejä olisi ollut enemmänkin tutkittavana. Onni on kyllä toimiva punkkilääkitys näissä heinikoissa.

Pikkuisen temppujakin iltalenkin aikana iloksi ja riemuksi, nämä kyllä tykkää kun aktiviteettia löytyy.

Tuja, Latvia, Camping Jurasdzeni

Baltian loputtomat hiekkarannat! Tänne vielä rantalomalle niin pitkäksi aikaa kuin lomakalenteri myöten antaa. 

Perille päästyämme ensin rantahyppelyä ja Itämeressä kahlailua.

Ja sitten lisää suppailua!

Huikea auringonlasku.

Aamulenkki ja aamupalat, pieni lepo, ja kas, koirat alkavat leirissä seisoskelemaan suppilaudan päällä ja katsekontakti, pieni haukahdus, joko?! No, toki!

Suppailun jälkeen on hyvä ottaa leirissä varjoisa vahtipaikka.

Kaunis päivä kääntyi synkäksi aika vauhdilla, ja totesin, että nyt äkkiä koirien kanssa hyppyylle kun ranta on ihan tyhjä! Ei kun menoksi, kunnes ensimmäiset vesipisarat alkoivat putoilla, ja sitten puolijuoksua leiriin kun alkoi jyristäkin. Hyvin ehdittiin myrskyn alta pois.

Ihmeiden ihme, autio hiekkaranta! Ja myrsky nousee.

Myskyn jälkeistä auringonlaskua oli pakko mennä ihailemaan.

Seuraavana aamuna palattiin aurinkoiseen kesään. Aamupalan jälkeen pieni kävely lähikaupalle.

Ja kun tuli kävelylenkillä kaupalle ja takaisin vähän kuuma, oli leiriin paluussa suppilauta taas suosiossa suuressa. Joten ei kun Itämereen kellumaan!

Ja niin se päivä riensi kohti rantaloman viimeistä iltaa. Aika jättää hyvästit seuraavaan kertaan.

Konse Motel – Caravan Camping, Pärnu, Viro

Viimeinen välietappi ennen laivamatkaa Tallinasta kotiin: yöksi Pärnuun. Melkein leirintäalueen vieressä on eläinlääkäriasema, johon taas vain käveltiin koirien kanssa sisään, ja parin minuutin odotuksella saatiin koirille ekinokokkoosilääkitys ja leimat passeihin. Eläinlääkärin jälkeen jatkettiin vähän kaupunkikävelyä, kauppareissua, joen varrella lotrailua ja rentoa ulkoilua.

Koko kesäloman viimeinen auringonlasku Pärnussa.

Tallinna, Viro

Aamupäivästä liikkeelle; ajettiin asuntoauto suoraan Tallinnan satama-alueen parkkipaikalle ja lähdettiin siitä päiväksi kaupunkiin. Tallinnassa on iso puisto, jossa on hyvä viettää aikaa koirien kanssa. Ensin toki pakollinen viilentyminen Itämeressä, jotta karvaturrit jaksavat tallustella kesäsäässä.

Laivalla taas lemikkihyttiin viihtymään. Ihan kohta ollaan kotona. 

Paljon tuli taas nähtyä ja koettua ja varsinkin käveltyä. Onnelliset koirat, kun koko lauma yhdessä 4 viikkoa liikkuvassa luolassa eikä kukaan katoa töihin moneksi tunniksi. Miehellä onneksi vielä muutama lomapäivä, niin tulee koirille pehmeä paluu arkeen.

Terveiset lukijoille toivottaa koko meidän lauma. Hyviä reissuja itse kullekin!

– Marjut